Selaimesi on vanhentunut!

Päivitä selaimesi tarkastellaksesi tätä verkkosivua kunnolla. Päivitä selaimeni nyt.

×

Kohteet latauskansiossasi

Latauskansio on tyhjä
kohde(tta) latauskansiossa

!

Terveellisen sisäilman laadun perusvaatimukset

Tulevien sukupolvien terveyden edistäminen rakennusten avulla

Vietämme keskimäärin noin 90 prosenttia elämästämme sisätiloissa ja hengitämme noin 12000 litraa ilmaa joka päivä. Oletamme myös, että rakennusten ilma on "puhdasta" ja ettei se vaikuta negatiivisesti terveyteemme. Siksi onkin yllättävää, kuinka vähän käyttäjät ja toiminnanharjoittajat todella tietävät tilojensa sisäilman laadusta. Tärkeitä muuttujia, kuten ilmankosteus, CO2-pitoisuus tai VOC-pitoisuus, ei mitata juuri koskaan ja vielä harvemmin ne näytetään.

Belimo teki kyselytutkimuksen ilmanvaihtosektorin suunnittelijoille ja asiantuntijoille ympäri maailmaa saadakseen selville, mitkä ovat terveellisen sisäilman päämäärät. Tässä yhteydessä nousi esiin seitsemän päätekijää, jotka takaavat terveellisen sisäilman muissa kuin asuinrakennuksissa.

1. Indoor Air Quality (IAQ) and comfort measurement, visibility and monitoring. 
2. Precise amount of air flow to the zone and controlled removal of contaminated air.
3. Good air dilution and air-flow pattern.
4. Consistent pressurization of envelope and spaces.
5. Correct temperature and humidity conditioning.
6. Effective filtration.
7. Proper amount of outside air.

1. Sisäilman laadun yhdenmukainen mittaus

Ihannetapauksessa ilmankosteutta, CO2-pitoisuutta tai VOC-pitoisuutta mitataan ilmanlaadun monitoroinnin antureilla. Tämä siksi, että vain mitattuja muuttujia voidaan säädellä. Nykypäivän näkökulmasta näiden arvojen mittauksen ja näytön tulisi olla sisäilman laadun mittauksen vähimmäisvaatimuksia.

Ilmankosteus
On tärkeää, että sisätilojen suhteellinen kosteus on 40–60 prosenttia. Mitä korkeampi ilmankosteus on, sitä suuremmiksi pisarat kehittyvät, jolloin ne eivät enää voi siirtyä yhtä pitkiä matkoja kuin aiemmin. Pienet pisarat puolestaan voivat siirtyä avokonttoreiden läpi. Lisäksi monet bakteerit ja virukset ovat huomattavasti tarttuvampia kuivassa ilmassa, koska liian kuivan ilman aiheuttama limakalvojen kuivuminen heikentää immuunijärjestelmää.

C02
Yli 1000 ppm:n (miljoonasosan) CO2-pitoisuudet heikentävät aivojen keskittymiskykyä; 2000 ppm:stä alkaen seurauksena voi olla keskittymisvaikeuksia, väsymystä tai jopa päänsärkyä. Lisäksi sisäilman CO2-pitoisuus on esimerkiksi COVID-19-virusten aiheuttaman mahdollisen biokontaminaation erinomainen ilmaisin. Tartuntoja aiheuttavien aerosolien korkea potentiaalinen riski on oletettavissa, jos CO2-arvo on korkea sen vuoksi, että paikalla on suuri määrä ihmisiä ja ilmanvaihto on vähäinen.

VOC
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat peräisin monista lähteistä, mukaan luettuna hajuvedet, maali, tulostimet, matot, rakennusmateriaalit ja savu.
Jo alhaiset VOC-pitoisuudet voivat aiheuttaa limakalvojen ärsytystä (silmät, nenä ja hengityselimet) sekä päänsärkyä, väsymystä ja pahoinvointia.

On tärkeää mitata näitä muuttujia käyttämällä soveltuvia antureita niin, että voidaan ottaa käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, esimerkiksi ilmanvaihto, ilmanpuhdistus tai kostutus.

2. Tarkan ilmamäärän syöttäminen vyöhykkeelle ja poistaminen sieltä

Keskusilmanvaihtoyksiköt syöttävät yleensä ilmaa useille vyöhykkeille rakennuksessa. On tärkeää, että jokaiseen huoneeseen tulee tarkasti siellä tarvittava määrä ilmaa. Jos ihmisten määrä huoneessa kasvaa, esim. suuressa kokoushuoneessa, ilmansyöttöä on lisättävä vastaavasti. Vastaavasti saastunut ilma on myös poistettava huoneesta. Tämän varmistamiseksi vyöhykkeille ja huoneisiin on syötettävä ilmaa yksilöllisesti muuttuvalla ilmavirralla (variable air volume, IMS). Jos huoneanturi esimerkiksi tunnistaa liian korkean CO2-pitoisuuden, muuttuvan ilmavirran IMS-yksiköt avautuvat ja huoneeseen tulvii lisää ulkoilmaa.

3. Ilman optimaalinen jakelu huoneessa

Ilmahygienian osalta ratkaiseva tekijä on tapa, jolla huoneeseen tuotu ilma virtaa kyseisen huoneen läpi ja poistuu sieltä. Ihannetapauksessa ulkoilma virtaa alhaalta ylös ihmisen ohi, minkä jälkeen se poistetaan suoraan huoneesta. On varmistettava, että sisäilma ei "pyöri" huoneessa useita kertoja tai juutu huoneen tietyille vyöhykkeille. Nykyaikaiset ilmavirran simuloinnit mahdollistavat tyypillisten virtausmallien yksityiskohtaisen tutkimisen. Jäteilma-aukkojen oikealla rakenteella, sijoittelulla ja suuntauksella voidaan estää ilmahygienian suuret virheet.

4. Oikea ylipaine ja alipaine

Huoneen ilmahygieniaan vaikuttavat negatiivisesti myös ei-toivotut ilmavirrat, jotka tulevat vyöhykkeelle ulkoa (esim. vilkkaalta tieltä) tai muista huoneista (esim. ruokalasta). Tätä ilmenee yleensä, jos ilmanpainesuhteita ei ole tasapainotettu oikein. Erityisesti COVID-aerosolien rakennuksissa leviämisen yhteydessä on ollut paljon keskustelua eri huoneiden välisestä "ristikontaminaatiosta". IMS-säätimien käyttö huoneiden tulo- ja poistoilmassa sekä paine-eroantureiden ja säätimien käyttö vyöhykkeiden välillä voi estää tällaiset ei-toivotut ilmavirrat.

5. Lämpötilan ja kosteuden oikea säätö

Keskusilmanvaihtojärjestelmässä tuloilma voidaan säätää melko tarkasti haluttuun lämpötilaan lämmitinten tai jäähdytinten kautta. Korkealaatuiset säätökomponentit takaavat, että tämä tehdään paitsi erittäin tarkasti, myös energiatehokkaasti.

Lämpötilan lisäksi myös kosteus on kriittisen tärkeää terveellisen sisäilman laadun kannalta. Jos huoneessa olevat aerosolit tai virukset kohtaavat kuivuneet limakalvot, infektion riski kasvaa huomattavasti. Tuloilman asianmukainen kostutus (suhteellinen kosteus 40–60 prosenttia) on siksi olennainen tekijä turvallisen sisäilman kannalta.

6. Asianmukainen ilmansuodatus

Ilmanvaihtojärjestelmään on integroitava suodattimet, jotta voidaan estää pölyn pääsy sisätiloihin tuloilmakanavien kautta. Järjestelmissä, joissa osa poistoilmasta sekoitetaan takaisin tuloilmaan, on käytettävä soveltuvia suodattimia tartuntoja aiheuttavien mikrobien aiheuttaman kontaminaation estämiseksi (standardin EN1822:2009 mukainen HEPA-suodatin H13). Näiden suodattimien tehokas monitorointi voidaan varmistaa käyttämällä paineantureita ja dynaamisen ilmavirran mittausta. Jos suodattimen likaantuminen kasvaa, myös painehäviö suodattimessa kasvaa. Kun samanaikaisesti mitataan suodattimen läpi kulkevaa virtausta, voidaan arvioida melko tarkasti, täytyykö suodatin vaihtaa ja milloin se täytyy vaihtaa.

7. Oikea määrä ulkoilmaa rakennukseen

Suuressa osassa pienistä ja keskikokoisista rakennuksista, jotka eivät ole asuinrakennuksia, ei nykyään ole automaattista ulkoilmansyöttöä. Liian usein oletetaan, että käyttäjät tuulettavat ikkunan kautta aika ajoin. Jos näin ei tehdä, tartuntoja aiheuttavien aerosolien pitoisuus voi nousta suuresti. Keskusilmastoinnilla varustettua ilmanvaihtojärjestelmää tulisi siksi harkita osaksi vähimmäisvakiovarustusta, kun suunnitellaan uutta rakennusta tai saneerausta.

Lue lisää sisäilman laadusta ja sen vaikutuksesta terveyteen Martinilta

Ole hyvä hyväksy preferences-cookies katsoa tätä videota.

Sisäilman laadun vaikutus terveyteemme

Ihmiset viettävät noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa ja hengittävät 12000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sisäilman laadulla on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Belimo jakaa kattavia näkökulmiaan sisäilman kosteuden, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja keskitettyjen ilmankäsittelyjärjestelmien vaikutuksista sekä tarjoaa arvokkaita ehdotuksia terveytesi hyväksi.

Tutkimus ilmanlaadun vaikutuksesta kouluissa

MeineRaumluft.ch-alusta yhdisti voimansa Zürichin opettajajärjestön (Züricher Lehrerverband) ja Zürichin keuhko-organisaation kanssa (Organisation Lunge Zürich) selvittääkseen, kuinka ilmanlaatu vaikuttaa oppilaisiin ja opettajiin. MeineRaumluft.ch asensi marraskuussa 2016 mittauslaitteet yli 250 luokkahuoneeseen.

Lue tutkimus nähdäksesi, kuinka näiden mittalaitteiden pelkkä asentaminen vaikutti opettajien ja oppilaiden tuuletustapoihin.

Tuotteemme käytössä

Belimon anturit – mukavuuden perusta

Belimon LVI-anturit tarjoavat maksimaalisen luotettavuuden, helpon asennuksen ja saumattoman integraation yleisiin rakennusautomaatiojärjestelmiin. Innovatiivinen kotelointirakenne ei vaadi työkaluja ja mahdollistaa nopean asennuksen ja helpon käyttöönoton sekä tarjoaa IP65- / NEMA 4X -suojauksen. Tuotevalikoimaan sisältyy tarkkoja antureita, joilla voidaan mitata lämpötilaa, kosteutta, painetta, hiilidioksidia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sekä virtausta putkisto- ja kanavasovelluksissa.

Tutustu alueellisiin verkkosivustoihin saadaksesi lisätietoa: